Kasvaako Yhdysvaltain talous yhä?

Yhdysvaltain talous on jyllännyt vahvana viime vuosina, ja maa palautuikin lopulta yllättävän nopeasti vuonna 2007 käsiin räjähtäneestä finanssikriisistä. Siinä missä Suomella ja monilla muilla mailla kriisistä palautuminen kesti vuosia, Yhdysvallat selätti taantuman parissa vuodessa minkä jälkeen kaikki indikaattorit lähtivät vahvasti takaisin nousuun.

Kuvaavinta Yhdysvaltain taloustilanteesta on 500 suurinta USA:n yritystä tarkkailevan S&P 500 -indeksin kehitys. Se on noussut vuoden 2009 pohjalukemista ällistyttävät 300 prosenttia, mikä on myös aiheuttanut monenlaista skeptisyyttä niinsanottujen bear-sijoittajien joukossa. Kun katsoo S&P 500 -indeksin taivaisiin kohonnutta kuvaajaa, ei olekaan vaikea todeta että Yhdysvaltain talous käy tällä hetkellä melko kuumana.

Työllisyysluvut erittäin korkealla

Yhdysvaltain työttömyys on pudonnut poikkeuksellisen alhaalle. Siinä missä Suomessa työttömyysluvut hipovat karmeita huippulukemia, Yhdysvaltain työikäisestä väestöstä on työttömänä alle 5 prosenttia.

Osittain tämä selittynee Yhdysvaltojen erilaisella yhteiskuntarakenteella. Siinä missä Suomessa on helppo selvitä myös työttömänä, USA:ssa työttömänä alta lähtee usein niin vakuutukset kuin kotikin. Ei olekaan urbaani legenda, että Yhdysvalloissa on huomattavasti enemmän kodittomia ihmisiä kuin esimerkiksi Suomessa – kapitalistisen yhteiskunnan kääntöpuolena on kurjuus, johon tietty yhteiskunnan osa ajautuu väistämättä kun skaala on tarpeeksi laaja. Usein työpaikan menettäminen aloittaa amerikkalaiselle kurjuuden kierteen minkä myötä menettää terveydenhuollon, kodin ja mukavuudet – tämän takia monet pitävät työpaikoistaan ja työllisyysstatuksestaan kiinni kynsin ja hampain.

Kolikon kääntöpuoli: suuri osa työvoimasta matalapalkka-aloilla

Työllisyyslukujen kääntöpuolena on se karu fakta, että yhä useampi amerikkalainen työskentelee niinsanotussa matalapalkka-alan työssä. Matalapalkkaisilla töillä tarkoitetaan erilaisia rutiininomaisimpia ammatteja, kuten hampurilaisravintolan kokin tai ruokakaupan kassan virkoja. Näissä palkkaus on joskus niin huono, että täyspäiväinenkin työntekijä joutuu hakemaan lisäelantoa toisesta tai jopa kolmannesta työpaikasta, tai hakemaan niinsanottuja ”food stampeja” sosiaaliturvatoimistosta.

Automatisaatio ja digitalisaatio tulee syömään näistä matalapalkkaisista töistä vielä leijonanosan nopeassa ajassa. Jopa 15 vuoden sisällä tilanne voi olla se, että työpaikkoja ei yksinkertaisesti riitä tämänkokoiselle työikäiselle väestölle. Onkin mielenkiintoista nähdä, ottaako niinsanottu kansalaispalkka tuulta alleen Yhdysvalloissa. Se voi olla oikealle kallistuville poliitikoille liian kova pala, eikä ihme – jopa sosialidemokraattisessa Suomessa kansalaispalkka on yhä totaalisen pöyristyttävä idea monelle.

Kuluttajaluottamus nostattaa taloutta entistä korkeammalle

Yhdysvaltain kansalaiset käyttävät ostovoimaansa hanakasti, ja se on nostattanut luottamusta sekä puhaltanut Yhdysvaltain talouden hiiliin viime vuosien aikana. Kun raha liikkuu kuluttajilta yrityksille ja takaisin, kaikki voittavat. Tämän takia Yhdysvalloissa ollaankin tehty selviä toimenpiteitä niin yksityisellä kuin julkisella puolella rahan liikkuvuuden parantamiseksi. Kuten Euroopassa, myös Yhdysvalloissa laina on tällä hetkellä todella edullista, ja se on ruokkinut luoton hakemista niin yksittäisen kuluttajien kuin yritystenkin saralla.

Vahva dollari ja matalat öljyhinnat riippakivinä

Vaikka vahva valuutta kuulostaa sinänsä hyvältä asialta, se voi tuottaa ongelmia kun palveluiden hinnat sovitaan vahvassa valuutassa ja ostaja joutuu maksamaan ajateltua enemmän samasta tuotteesta. Yhdysvaltain dollari onkin kuronut kiinni eroa Euroon, ja 1,4-vaihtosuhde onkin jo kaukana takanapäin.

Toinen ongelma Yhdysvaltain taloudelle on öljyn hinta. Se on pysytellyt jo pitkään melko matalalla, eikä nousua ole ainakaan lähiaikoina näkyvissä. Monet öljy-yhtiöt haikailevatkin syvästi sadan dollarin barrelihintojen perään, ne ajat eivät kuitenkaan näillä näkymin ole palaamassa ellei globaalissa politiikassa nähdä jonkin sortin kriisiä, joka laittaisi monien suurtuottajien hanat ja tuotannot jäihin. Yhdysvaltain lisäksi suuria öljyntuottajamaita ovat esimerkiksi Saudi-Arabia ja Venäjä.